Wednesday, 1 February 2012

Ihana, kamala lappukimono

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut tekeväni 50 -luku henkisen lappukimono -mekon. Löysin kangaskaupasta alennuksesta ihanaa villakangastakin, oikein kunnon paksua, vanhan ajan tyylistä vaatetusvillaa. Kun näin Gertien blogissa lyhyen ohjeen lappukimonon kaavoittamiseen, uskaltauduin itsekin kokeilemaan. Itsehän vain pyörittelin silmiä, kun koulussa käytiin asiaa läpi. Näkisittepä ne ohjekuvat! Mieleeni tuli lähinnä 80-90 -lukujen hiihtohaalarit. Myöhemmin opin, että lappukimonoa käytettiin paljon 50 -luvulla tuomaan liikkumaväljyyttä muodikkaaseen kimonohihaan. Eikun siis vanhat kuositteluohjeet esille ja kokeilemaan!

Kuvassa kuosittelemani etukappaleen kaava. Olen merkinnyt, kuinka etukappale ja hihan puolikas asettuvat toisiinsa nähden.

Kainaloon leikataan etu- ja takakappaleille halkiot, johon lisätään kiilat.
Lappukimono on siitä kätevä, että rinnan kohta pysyy hyvin istuvana ja hihaan saa liikkuvuutta. Ilman kiilaa käsi ei liikkuisi juuri mihinkään.

Vyön solki on mahdollisesti 50 -luvulta peräisin.

Ja valmis mekko hienosti peilin kautta kuvattuna :D
Tuo kangas on kyllä aivan ihanaa: tunnun perusteella sanoisin sen olevan puhdasta villaa ja se on mukavan paksua ja raskasta, joten se on todella lämmintä. Kankaassa on myös jännä cloqué -kudos, jonka ansiosta se antaa myös hieman periksi.

4 comments:

  1. Aivan ihana :)
    Me kokeiltiin tuota laputtamista joskus myös todella tiukkoihin vanhojen pukuihin. Tytöt halusivat silloin ehkä maailman tiukimmat hihat joten piti koettaa keksiä liikkumatilaa käsille joustamattomassa kankaassa.

    ReplyDelete
  2. Et oo muuten ainoa jolla meni lappukimonot ohi koulussa. :D

    ReplyDelete
  3. Kiitos Sanski ja Anonyymi :)

    Mirja: Olen aikasemmin suhtautunut lappukimonoon oudon pelon- ja inhonsekaisin tuntein, mutta ei se loppujen lopuksi ollutkaan yhtään vaikea :D

    ReplyDelete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...